Monipalvelukeskus -hankkeen loppuraportti

Aluksi selvitettiin projektin kannalta tärkeät sidosryhmät (kuva 3) ja projektipäällikkö verkostoitui keskeisimpien toimijoiden kanssa. Kyselytutkimus laadittiin erikseen kylän asukkaille, La Alucenterin yrityksille ja kaupungin päättäjille. Kysely tehtiin siten että siihen saattoi vastata  joko kirjallisesti tai nettikyselyn kautta.  Luoma-ahon talouksista saatiin vastauksia 88 kappaletta. Alueen yrityksistä 9 vastausta ja Alajärven kaupungin virkamiehiltä ja valtuutetuilta saatiin 9 vastausta ja lisäksi seurakunnalle suunnatusta kyselystä saatiin 4 vastausta.

Kyläkysely jaettiin kaikkiin Luoma-ahon talouksiin (n. 160 taloutta). Kysely lanseerattiin myös netissä. Nettikyselyyn vastanneiden 55 henkilön vastaukset voi katsoa tästä. Kaikkiaan kyselyyn vastasi 88 henkilöä. Erittäin tarpeellisena monipalvelukeskuksen saamiseksi kylälle ilmoitti vastauksissaan 58 ja jonkin verran tarpeellisena 11 vastaajaa. Varsin suuri enemmistö vastaajista piti siis monipalvelukeskuksen saamista kylälle tarpeellisena. Talkootyöhalukkuuden ilmoitti varmaksi 33 eli 40% vastaajista ja tarpeen mukaan valmiuksia vapaaehtoistyöhön oli 18 henkilöllä eli 22% vastaajista. (Kuvaavaa talkooinnokkuudesta on että jopa yli 80 vuotiaita ilmoitti tulevansa perustuksen valuun heti kun aletaan rakentamaan.)

Kolmeksi tärkeimmäksi palveluksi kylällä ilmoitti vastaajista kyläkoulun 57 , päivähoidon 34 ja kaupan 31 vastaajista. Palveluista, joita ei tällä hetkellä ole kylällä, tärkeimpinä pidettiin terveyspalveluja ja kokoustiloja. Kylän vahvuuksista tärkeimmiksi mainittiin työpaikat (alueella n. 400 työpaikkaa), koulu, päiväkoti, kyläkauppa, yhteishenki ja luonto (kalastus- ja virkistysmahdollisuudet) sekä ulkoilureitit. Nämä vastaukset ovat yleisimmät myös vuoden 2010 kyselyssä. Koko kyselyn tarkempi yhteenveto löytyy tästä.

Kuva 3. Miellekartta hankkeen sidosryhmistä (suurenna klikkaamalla kuvaa).

Työpaja Luoma-ahon koululla 6.10. Tilaisuuteen saapui 22 henkeä pohtimaan kylän kehittämistä ja mitä palveluja kyläläiset itse kokevat tarvitsevansa eniten. Kyläyhdistyksen aktiivit toimivat vetäjinä pienryhmätyöskentelyssä. Työpajassa saatiin paljon materiaalia joka käytiin yhdessä tilaisuuden jälkeen läpi. Työpajan esittely ja kysymykset ovat tässä>>>. Tässä tilaisuudessa saatuja ideoita ja  ajatuksia on koottu edellä mainittuun kyläkyselyn yhteenvetoon. Tässä työpajan tulosten koonti. 

Kuva 4. Työpajan osallistujia Luoma-ahon koululla 6.10.2016

Ilkka-lehti teki hankkeestamme laajemman artikkelin ja se ilmestyi 6.10. ”Näemme selkeästi kiinnostavana ratkaisuna mahdollisuuden olla mukana kehittämässä monipalvelukeskukseen myös yritysten työterveyspalveluja” -toteaa Mäkelä Alu Oy:n eläkkeellä oleva toimitusjohtaja Esko Mäkelä. ”Kaupunki on mukana selvityshankkeessa. Toimivat ratkaisut kiinnostavat” -sanoo Alajärven sivistystoimenjohtaja Esa Kaunisto. Tästä Ilkan Artikkeliin >>>

Ensimmäinen tutustumiskäynti järjestettiin 13.10 Kannuksessa olevaan Eskolan kylään ja siellä toimivaan Eskolan kyläpalvelukeskukseen. Palveluiden osalta Eskola olikin mitä loistavin kohde. Eskolan Kyläpalvelu Oy tuottaa muun muassa päivähoitopalvelut, ruoka- ja kotipalveuita sekä vuokraa tiloja sekä asuntoja. Eskolassa käynnissä oleva Palveleva Yhteisö -hanke luo kylän monipalvelupisteen yhteyteen kylätoiminnan opastuskeskusta. Saimme kattavan esitelmän Eskolassa tehdyistä järjestelyistä Miia Tiilikaiselta. Eskolan kylän monipuoliseen toimintaan ja palveluihin kannatta tutustua tästä http://www.eskolankyla.fi/. Tutustumismatkan raportti löytyy tästä>>>

Kuva 5. Marjo Vistiaho Luoma-ahon kyläyhdistyksestä kättelee Eskolan Palveleva Yhteistö -hankkeen vetäjää Miia Tiilikaista. Takana myhäilee Eskolan kyläaktiivi Jaakko Hautamäki. oik. kuva: Metsäradan pienoismalli löytyy Hanhinevan vanhalta koululta. Mallia ihastelemassa monipalvelukeskus -hankkeen tutustujaporukkaa.

Torstai-lehti julkaisi matkastamme jutun joka on luettavissa tästä http://www.torstai-lehti.fi/2016/10/28/kylassa-eskolassa/

Hanke osallistui 26.10. ”Vaikuttavia hankkeita tarinallistamalla” koulutuspäivään Seinäjoen Rytmikorjaamolla. Kouluttajana toimi Anne Kalliomäki Tarinakoneesta. Päivän aikana rakennettiin hankkeen tarinaidentiteetti ja tehtiin hankkeen oma stooripuu. Luoma-ahon kylän tarina on tehty jo aiemmin ja se on luettavissa tästä.

Kuva 6. Stooripuun aidot timantit

27.10. osallistuttiin JPYP:n järjestämään suomalais-ruotsalaisen kauppakamarin tilaisuus jossa mukana oli myös yhtenä Case-esimerkkinä La Aluceter verkostoon kuuluva Vivadec Oy. Vivadecin vientitoimintaa esitteli toimitusjohtaja Pekka Hernesniemi. Tilaisuudessa sai hyvän kuvan miten kansainvälisesti Luoma-ahon yritykset toimivat. Rekkoja lähtee Luoma-aholta maailmalle joka päivä lähes jatkuvana virtana.

29.10. markkinoitiin hanketta valtakunnallisilla kyläelokuvafestivaaleilla Luoma-ahon nuorisoseuralla. Voisiko monipalvelukeskuksessa olla esimerkiksi vuokrattava videoeditointitila tai voitaisiinko siellä järjestää leiritoimintaa lyhytelokuvien tekemisestä kiinnostuineille? Muun muassa tällaisia asioita pohdiskeltiin festivaalivieraiden kanssa. Lyhytelokuvakilpailun voitti kauhavalainen Eero Peltoniemi visualisoidulla runollaan ”Paluumuuttaja”.

3.11. Yhteiskunnallinen yrittäjyys maaseudulla -hankkeen työpaja Seinäjoella Marttilan tallilla. Luoma-aho valittiin yhtenä viidestä Etelä-Pohjalaisesta kylästä mukaan hankkeeseen. Yhteiskunnallista yrittäjyyttä saatetaan kokeilla monipalvelukeskuksen yhteyteen rakennettavan keittiön osalta. Luoma-ahon kyläyhdistyksen edustajana lähti Skotlantiin tutustumaan siellä järjestettävään yhteiskunnalliseen yritystoimintaan Soili Mäki.

4.11. verkostoiduttiin La Alucenterin suuntaan palaveeraamalla Ahti Hakalan kanssa. Ahti oli mukana myös Stop Star -projektissa vuonna 1999, jonka pohjalta La Alucenterin osaamisverkosto on syntynyt. Kaikenlainen yritystoimintaa ja työhyvinvointia palveleva toiminta on tietenkin erittäin tervetullutta Luoma-aholle. Millaisia uusia palveluyrityksiä monipalvelukeskuksessa voisi toimia? Myös näihin kysymyksiin haettiin tapaamisessa vastauksia.

9.11. hankkeiden verkottumispäivä Kauhavalla. Hankevetäjät työskentelevät usein kovan paineen alla hyvin itsenäisesti. On todella tärkeää että hankkeissa työskentelevät ihmiset pääsevät muutaman kerran vuodessa tapaamaan kollegoitaan. Samalla saa tuntumaa siihen millaisia hankkeita Aisaparin alueella on menossa. Monesti hankkeissa voidaan tehdä myös yhteistyötä esim. tilaisuuksien järjestämisessä. Linkki videoon hankeverkostotapaamiseen Lappajärven Onnintuvalla keväällä 2016>>>

11.11. järjestettiin työpaja Luoma-ahon koulun ja päiväkodin henkiökunnalle. Tässä työpajassa henkilöstö sai kertoa omia mielipiteitään siitä millaisia tiloja kaivattaisiin ja mitä puuttuu tällä hetkellä kokonaan. Henkilöstön ajatukset koottiin mukaan kyselyn yhteenvetoon. Tässä on linkki OPH:n ohjeisiin opetustilojen suunnittelusta.

Marraskuun loppupuolella jalkauduttiin La Alucenterin/ Luoma-ahon yrityksiin yhdessä JPYP:n Jouko Etulan kanssa. Kysely yrittäjille tehtiin nettiin ja se oli myös mahdollista tehdä kirjallisesti. Nämä vastaukset koottiin myöhemmin kyselyn yhteenvetoon kohtaan 3.1. Tarkemman työhyvinvointipalvelujen mallinnuksen teki Sirkka Rajala tammi- ja helmikuussa 2017.

30.11. Tikka asiantuntijapalvelut – seminaari Seinäjoella, Luoma-ahon monipalvelukeskushanke esiteltiin yhtenä Case-esimerkkinä.

14.12. Hanke esiteltiin La Alucenterin yrityksille kokouksessa Punaisen Tuvan Viinitilalla. Samassa yhteydessä lanseerattiin Sirkka Rajalan hankkeelle tekemä hyvinvointipalvelujen kartoitusta koskeva osuus. Kai Hannulabacka esitteli hanketta yleisesti sekä piti lyhyen katsauksen Luoma-ahon hankkeiden historiaan ja nykypäivään.

7.12. valmistui miellekartta sidosryhmistä. Miellekartta kuvaa miten erilaiset tahot liittyvät hankkeeseen.

Myönteinen rahoituspäätös saatiin ELY-keskuksesta 2.12.2016. Joulukuun alkupuolella käytiin vierailemassa vielä lopuissa La Alucenterin yrityksissä ja kerättiin tietoa millaisia tarpeita yrittäjillä voisi olla monipalvelukeskuksen suhteen. Joulukuun loppupuoli kului seminaarien ja työpajojen valmistelutyössä.

Kevään 2017 toimenpiteitä

Alkuvuosi oli hankkeen kannalta kiireistä aikaa sillä järjestimme 3 asiantuntijaseminaaria sekä useamman työpajan kevään aikana. Tammikuussa järjestimme Luoma-aholla myös omat  tapaamiset senioreille, pienten lasten vanhemmille ja varhaisnuorisolle. Näiden tapaamisten haastatteluja käytettiin hyväksi kyläkyselyn koonnissa. Senioritapaamisen tuloksena Sirkka Rajala alkoi pitämään erityistä liikuntapainotteista senioriryhmää keskiviikko iltapäivisin. Tapaamisissa oli joka kerta myös joku teema esim. Creen Care, joka poiki kylälle yhteisen kasvimaan. Tätä toimintaa pyritään jatkamaan syksyllä mahdollisesti kansalaisopiston kurssitoimintana. Tammikuussa tehtiin myös työhyvinvointikartoitusta Luoma-ahon alueen yrityksiin Sirkka Rajalan toimesta.

<<< Sisällysluetteloon

Kuntien, yritysten ja kolmannen sektorin yhteistyö palvelujen tuottamisessa -seminaari

Ensimmäinen seminaari pidettiin Mäkelä Alu Oy:n kokoustiloissa 7.2. ja  aiheena oli ”Kuntien, yritysten ja kolmannen sektorin yhteistyö palvelujen tuottamisessa”. Tilaisuuteen oli saatu hyvää asiantuntemusta ja etenkin SoTen vaikutukset tuleviin palveluratkaisuihin herätti paljon keskustelua ja kiinnostusta. Tilaisuuden avasi Alajärven kaupunginjohtaja Vesa Koivunen. Tilaisuuteen osallistui 21 henkilöä. Seminaarin ohjelma ja puhujat löytyvät tästä>>>. Kuntaliiton johtaja Terhi Päivärinta osallistui tilaisuuteen videoyhteyden kautta. Tilaisuudesta uutisoi mm. Torstai-lehti 10.2.2017 >>>

Kuva 7. Seminaari ”Kuntien, yritysten ja kolmannen sektorin yhteistyö palvelujen tuottamisessa” Mäkelä Alu Oy:n tiloissa 7.2.2016

Seminaarin 7.2.2016 materiaalit

”Onnistuva Suomi tehdään lähellä” -Johtaja Terhi Päivärinta, Kuntaliitto
”Sote ja maakuntauudistus” – Asiantuntija Päivi Saukko EPSOTE
”Yhteiskunnallinen yrittäjyys” – Tutkija Katja Rinne-Koski
”Pilottikohteena Luoma-aho” – Projektipäällikkö Kai Hannulabacka

23.2.  järjestimme yhdessä Yhteiskunnallinen yrittäjyys maaseudulla – uusia tuulia palvelutuotantoon -hankkeen kanssa työpajan Punaisen Tuvan Viinitilalla. Tilaisuuden puhujina olivat skotlantilainen Roger Evans ja Leader-konkari Liisa Häme. Työpajaan osallistui 17 henkilöä. Alustavasti on kyläyhdistyksessä pohdittu keittiö/ravintolatoiminnan järjestämisestä yhteiskunnallisen yrittäjyyden mallilla. Keittiö tuottaisi palvelut koululle ja päiväkodille sekä toimisi normaalina lounasruokalana alueen työntekijöille ja muulle väestölle. Tilaisuuden ohjelma ja lisätiedot löytyvät tästä >>>

Elinkaarimallin mukainen julkinen rakentaminen -seminaari

9.3. Järjestimme seminaarin ”Elinkaarimallin mukaisesta julkisesta rakentamisesta” Hotelli-Ravintola Alvariinissa. Myös tähän tilaisuuteen saimme mukavasti osallistujia eli yhteensä 21 henkeä. Tilaisuutta mainostettiin paikallislehdessä >>> . Tilaisuuden avasi Alajärven kaupungin valtuuston puheenjohtaja Markku Sillanpää. Kuntien ja valtion elinkaarihankkeiden rahoitusvaihtoehdoista puhui Ville Riihinen Inspirasta. Pudasjärven hirsikampusprojektia tilaajan näkökulmasta esitteli Aila Ryhänen. Yrityksen näkökulmaa elinkaariprojekteihin valotti Esa Kemppainen Lemminkäiseltä ja kunnan näkökulmaa sekä projektinhallintaa ja kumppanuutta hankkeissa esitteli Tyrnävän kunnanjohtaja Marjukka Manninen. Seminaaria pidettiin yleisesti laadukkaana. Tässä Soili Mäen ajatuksia seminaarin jälkeen>>>.

Seminaarin 9.3.2016 materiaalit

”Elinkaarihankkeiden rahoitusvaihtoehdot” – Projektipäällikkö Ville Riihinen, Inspira
”Elinkaarihankkeet yrityksen näkökulmasta” -Liiketoimintajohtaja Esa Kemppainen, Lemminkäinen
”Pudasjärven hirsikampusprojekti tilaajan näkökulmasta” – Projektipäällikkö Aila Ryhänen, Moderni hirsikaupunki
”Elinkaarimalli kunnan näkökulmasta” – Kunnanjohtaja Marjukka Manninen, Tyrnävä

 

Tilaisuuden ohjelma löytyy tästä >>>. Tilaisuutta mainostettiin Torstai-lehdessä ilmoituksella >>>

 
Kuva 8. Liiketoimintajohtaja Esa Kemppainen Lemminkäiseltä.                        Kuva 9. Markku Sillanpää toi Alajärven kaupungin terveiset tilaisuuteen

Hankkeessa tehdyn kyselytutkuksen julkaisu ja jatkojalostustyöpaja pidettiin Luoma-aholla Al-Men Oy:n kokoustiloissa 16.3. Kyläyhdistys ojensi kukat Alajärven vuoden 2016 yrittäjäksi valitun yrityksen toimitusjohtajalle Mikko Pokelalle. Työpajaan oli saapunut 13 henkilöä. Tilaisuudesta uutistoitiin Torstai-lehdessä. Tilaisuudessa esiin tulleita ideoita löytyy lisää tästä >>>

Monipalvelukeskuksen aluesuunnittelutyöpaja pidettiin Ruukki Oy:n kokoustiloissa 23.3. Samalla kukitettiin Luoma-ahon uusi yrittäjä Hyvinvointipalvelut Sirkka Rajala. Sirkka teki myös hankkeen toimenpiteisiin kuuluneen hyvinvointikartoituksen alueen yrityksiin tammi-helmikuussa 2017. Työpajassa hahmoteltiin miten tulevat ja entiset rakennukset tulisivat sijaitsemaan tontilla. Työpajan tuloksia käytiin läpi projektiryhmän kokouksessa ja näiden pohjalta syntyi kaupungin vanhojen kolmen eri suunnitteluvaihtoehdon lisäksi vielä neljäs vaihtoehto, jossa vanhoja rakennuksia ei enää lähdetä saneeraamaan vaan tehdään uutta muunneltavissa olevaa tilaa. Työpajaan osallistui 21 henkeä. Arkkitehti SAFA, Anne-Marjo Panu teki koosteen työpajan tuloksista. Kooste löytyy tästä >>>

Kuva 10. Kukitettavana Hyvinvointipalvelut Sirkka Rajala.             Kuva 11. Työpajan alustajana toimi arkkitehti (SAFA) Anne-Marjo Panu.

Ratkaisu 1 Päiväkodin, 60-luvun koulun luokkien ja vanhan koulun luokkin tilaratkaisut säilytetään pääosin ennallaan. Uudet liikuntatilat, sosiaalitilat, keittiö ja työterveyden tilat sijoitetaan 60-luvun koulurakennuksen jatkeeksi sen länsipuolelle rinteeseen. Työterveyden tilat suunniteltiin rinneratkaisussa alemmalle tasolle pohjakerrokseen. Lisäksi ehdotettiin yhtenä vaihtoehtona keittiön säilyttämistä vanhassa koulurakennuksessa. Keittiön yhteyteen jäisi ruokailu, kokous- ja muita yhteistiloja.

Ratkaisu 2 Päiväkodin ja vanhan koulun luokkien tilat säilytetään pääosin ennallaan. Liikuntatilat, sosiaalitilat, keittiö ja työterveyden tilat sijoitetaan uuteen rakennukseen vanhan koulun viereen sen eteläpuolelle. Työterveyden tilat sijoittuisivat lähemmäksi kantatietä, liikuntatilat keskelle ja keittiö tai mahdolliset uudet lisäluokat kylätien puolelle. 60-luvun koulutilat ehdotettiin tässä ratkaisussa purettaviksi.

Ratkaisu 3 Päiväkoti ja 60-luvun koulu yhdistetään opettajanhuoneella ja sosiaalitiloilla toisiinsa. 60- luvun koulun jatkeeksi yhdistetään aulan avulla uudet luokkatilat. Näin syntyvään kokonaisuuteen liitetään vielä liikuntatilat, sosiaalitilat ja keittiö päiväkodin suuntaisesti. Rinnettä hyödynnetään työterveystilojen sijoittamisessa pohjakerrokseen. Näin syntyy yksi yhtenäinen koulurakennus. Vanhaan koulurakennukseen jää tässä ratkaisussa lähinnä varastitilat.

Ratkaisu 4 Työterveyden tilat rakennetaan uuteen erilliseen rakennukseen yhdessä liikunta- ja sosiaalitilojen kanssa. Jos rakennuksessa sijaitsee keittiö, tiloissa voisi toimia lisäksi työmaaruokala. Koulu- ja työterveystilat on eriytetty ehdotuksessa selkeästi omiksi toiminnoikseen, Uusi rakennus voidaan yhdistää myös vanhojen koulurakennusten jatkeeksi. Työpajassa ideoitiin monipalvelukeskuksen uusien tilojen rakentamiselle 4-5 erilaista vaihtoehtoa.

<<< Sisällysluetteloon

Työapajassa tehdyt suunnitelmat löytyvät kuvina tästä:

 
Ratkaisu 1                                                                                     Ratkaisu 2

  
Ratkaisu 3                                                             Ratkaisu 4                                                                   Ratkaisu 5

Palveluiden järjestäminen elämänkaarimallilla -seminaari

30.3. oli vuorossa ”Palveluiden järjestäminen elämänkaarimallilla – seminaari”. Tilaisuus pidettiin Hotelli-Ravintola Alvariinissa ja paikalle oli saatu puhujiksi tämän hetken parhaita asiantuntijoita. Markku Rimpelä puhui teemalla ”Elämänkaariajattelua -kuntien palvelukokonaisuuden kokoaminen kustannustehokkaasti”. Sami Tantarimäki jatkoi aiheenaan ”Lähipalveluiden järjestäminen”. Tässä myös linkki Samin tutkimukseen ”Kyläkoulun lakkauttamisen perusteet, prosessi, säästöt ja vaikutukset viimeaikaisessa keskustelussa”.

Seminaarin 30.3.2017 materiaalit

”Huomisen koulua rakentamassa” – asiantuntija Markku Rimpelä, FEG
”Elämänkaariajettelua – kuntien palvelukokonaisuuden kokoaminen kustannustehokkaasti” – asiantuntija Markku Rimpelä, FEG
”Lähipalveluiden vahvuudet, vaikutukset, järjestäminen ja vastuut” tutkija Sami Tantarimäki, Brahea-keskus

6.4. Työpaja ”Kestävää kylätoimintaa – lähipalvelut kylän elinvoimana” Alajärven kirkonkylän nuorisoseuralla. Torstai-lehden artikkeli. Tilaisuus järjestettiin yhdessä Viva – vireä ja vahva Järviseutu- ja Kestävät kylät -hankkeiden kanssa. Väkeä oli paikalla 14 henkeä. Suunnittelija FT Sami Tantarimäki piti alustuksen aiheesta ”Lähipalveluiden vahvuudet, vaikutukset, järjestäminen ja vastuut”

Yhteistyön mallintaminen

Alla olevassa kuvassa on mallinnettu kaavioon monipalvelukeskuksen toiminnot ja mahdolliset palveluntuottajat. Soten vaikutuksia ei voida tässä vaiheessa arvioida tarkasti. Soten vaikutukset tulevat koskemaan lähinnä hyvinvointipalveluja ja senioripalveluja. Kaaviossa kaupungin tarjoamat palvelut on punaisella tekstillä, yksityiset palvelut sinisellä ja kolmannen sektorin palvelut vihreällä. Violetillä värillä on kuvattu muita mahdollisia palveluja joiden tuottajasta ei vielä ole tietoa.

Kuva 12. Mallinnus yhteistyöstä, palveluista ja palveluntarjoajista monipalvelukeskus -hankkeessa 2017

Vaikutuksia ja ajatuksia tulevaisuudesta

Projekin tavoitteena oli selkeyttää hankkeessa mukana olleiden osapuolien rooleja monipalvelukeskuksen ja sen palvelujen rakentamisessa. Yllä olevasta kuvasta näkyy millaisia palveluja kylässä jo tarjotaan ja mitä puuttuu tai olisi vielä mahdollista toteuttaa keskuksen ”sateenvarjon” alle. Kehityshankkeissa jonkalainen tämäkin hanke on jää monesti konkrettiset toimenpiteet vasta tulevaisuuteen. Seuraavassa  vaiheessa tarvitaan eri tahojen päätöksiä siitä lähdetäänkö investointeja toteuttamaan. Tiekartta on periaatteessa valmiina ja avaimet hedelmälliseen yhteistyöhön ovat olemassa! Suurimpana esteenä siihen että palveluja ei olla lähdetty toteuttamaan on se että tarvittavat toimitilat puuttuvat.

Seminaarien ja työpajojen sekä moninaisten kokousten tuloksena toimijoilla on tiedossa ne eri vaihtoehdot joilla monipalvelukeskus voisi rakentua. Kaupunki on tehnyt neljä erilaista rakentamis-/korjausvaihtoehtoa joilla kaupungin palvelut voisivat rakentua Luoma-ahon koulun tontille. Elinkaarimallirahoituksella ei näin pientä kohdetta voi eikä kannata rakentaa. Jäljelle jääneet vaihtoehdot ovat että mikäli koulutoimintaa Luoma-aholla jatketaan, rakentaa kaupunki uutta ja muunneltavissa olevaa tilaa omia palvelujaan varten. Lähtökohtana on silloin että tilat voidaan tarvittessa muuttaa helposti esimerkiksi vanhusten palveluasunnoiksi. Kyläyhdistys rakentaisi liikuntahallin ja keittiön ja yritykset rakennuttaisivat työterveyshuollon tarvitsemat tilat.

Halvin vaihtoehto on hyödyntää jo olemassa olevia tiloja ja rakentaa vain pakolliset sosiaali- ja luokkatilat vanhan koulun yhteyteen. Näistä erilaisista kaupungin saneerausvaihtoehdoista vaihtoehto 3, jossa uutta opetus- ja hallintotilaa rakennettaisiin noin 150 m2 ja ruokailutilaa 60 m2 todettiin toimivimmaksi. Pohdittavaksi jää tässä vaihtoehdossa kannattaako korjata vuoden 1962 koulurakennusta joka on kärsinyt vesivahingoista vai vanhempaa hirsikoulun osaa?

Syksyn 2017 toimenpiteitä

15.9. järjestimme tutustumismatkan Tuurin ja Hakojärven kouluihin. Tuurin koulua oli laajennettu tyylikkäästi uudisrakennuksella ja koulu
tulee tarvitsemaan pikaisesti lisätilaa oppilasmäärän kasvaessa. Hakojärvelle oli rakennettu talkoilla hieno liikuntahalli. Katso tarkempi matkaraportti tästä >>>

22.9. Järjestimme yhdessä YTYÄ -hankkeen kanssa työpajan Luoma-aholla. Ensin kierrätimme YTYÄ -hankkeen väkeä Luoma-ahon yrityksissä (Mäkelä Alu Oy, Al-Men Oy). Työpajan annista enemmän enemmän tästä >>>

23.10. Esittelimme hanketta Seinäjoella Järjestötalolla. Tilaisuus oli Järjestö 2.0 E-P:n järjestämä ja tilaisuudessa oli läsnä monipuolisesti lähinnä SOTE-puolen järjestöjä.

6.11. Järjestimme tutustumismatkan Bergön palvelukeskukseen ja kouluun. Rakennus oli saatu aikaan saarineuvoston toimesta ja Maalahden kunta vuokrasi tiloja heiltä. Tämä oli osoittautunut varsin toimivaksi malliksi.

Bergön upea palvelukeskus ja koulu

Loppuseminaari 4.12.2017

4.12. Innovatiivisuutta tulevaisuuden palveluiden kehittämiseen seminaari. Hankkeen loppuseminaari. Tarkempi ohjelma tästä >>>

Monipalvelukeskuksen loppuraportti –Sirkka Rajala
Yhteistyö ja kumppanuus –Elinvoimaa kuntiin –hanke, Tiina Pelkonen
Maaseudun innovatiiviset ratkaisut, Heli Kurikka
Lapsiystävällisten palveluiden kehittäminen lisää kaupungin vetovoimaa, Kari Lehtola
Järjestöjen rooli tulevaisuuden hyvinvointipalveluiden tuottajina, Miika Kataja

 

Teollisuuskylän tulevaisuutta ajatellen järkevintä olisi rakentaa uutta ja toiminnallisesti järkevämpää tilaa koko alueen tarpeisiin. Alueen teollisuus tulee jatkossakin tarvitsemaan uutta työvoimaa (kyselyn tuloksena yritykset ilmoittivat rekrytointi- ja kasvutarpeistaan) ja kaupunki on jo valmiiksi kaavoittanut tontteja Mikinpurolta. Toimivat palvelut lapsiperheitä varten nousevat ensiarvoiseen asemaan mikäli uusia asukkaita kaupunkiin ja kyliin ylipäänsä halutaan. Luoma-ahon kylästä puuttuvat asianmukaiset kokoontumis- ja juhlatilat etenkin jos nuorisseuran kunto todetaan sellaiseksi että siellä ei voida enää tilaisuuksia järjestää.

<<< Sisällysluetteloon

Resurssit, organisaatio ja yhteistyökumppanit

Hankkeen koordinoijana toimi Luoma-ahon kyläyhdistys ja hankkeen toteuttamisesta vastasi projektipäällikkönä Kai Hannulabacka. Hankkeessa mukana olevat muut tahot ovat Alajärven kaupunki ja La Alucenterin verkostoyritykset. Projektiryhmän kokoonpano on seuraavanlainen:

Esa Kaunisto, sivistystoimenjohtaja, Alajärven kaupunki
Timo Ketola, tilapalvelupäällikkö, Alajärven kaupunki
Hilkka Luoma-aho, puheenjohtaja, Luoma-ahon kyläyhdistys
Marjo Vistiaho, rahastonhoitaja, Luoma-ahon kyläyhdistys
Petri Mäkelä, hallituksen puheenjohtaja, Mäkelä Alu Oy (varamiehenä Esko Mäkelä)
Sirkka Rajala, työhyvinvointipalvelut
Kai Hannulabacka, projektipäällikkö, Monipalvelukeskushanke

Projektiryhmä kokoontui kuukausittain ja kokouksista tehtiin muistiot. Alun pitäen kaupungilla on ollut kolme erilaista vaihtoehtoa, koskien lähinnä koulun tilojen korjaamista ja/tai uudisrakentamista. Hankkeen aikana nousi mukaan myös neljäs vaihtoehto jossa jo moneen kertaan remontoituja tiloja ei enää lähdettäisi korjaamaan vaan tehtäisiin uudet ja muunneltavissa olevat tilat. Tilojen muunneltavuus on tärkeää eritoten koulun tilojen osalta sillä jos oppilaita ei enää jostain syystä riittäisikään voitaisiin tilat muuntaa helposti esim. senioreiden palveluasunnoiksi. Yritysten agendalla on ollut toimivien työterveys- ja työhyvintointipalvelujen saaminen lähelle yrityksiä sekä mahdollisesti uusien ruokapalvelujen saaminen kylään. Tämä vaatii luonnollisesti myös sopivia tiloja. Kyläyhdistyksen ja kyläläisten tarpeisiin pitäisi saada kunnollinen kokous- ja juhlatila Nuorisoseuran rapistuessa käsiin. Kokoustilaa voisi käyttää myös nuorisotilana tai seurakunnan, 4H:n tai muiden kerhotoimintaa tarjoavien toimijoiden paikkana. Kunnollinen liikuntasali toisi alueen väestölle mahdollisuuden harrastaa sisäliikuntaleja. Myös yritysten tyky-toimintaa liikuntasali palvelisi erinomaisesti.

Hankkeen rahoitti Leader-Aisapari Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta 2014-2020.

      

Raportointi ja seuranta

Hankkeesta tehtiin väliraportti maksamishakemuksen liitteeksi vuoden vaihteessa. Hankkeen loppuraportti toimitetaan ELY-keskukseen hankkeen päättymisen jälkeen 30.9.2017. Toteutuksen aikana hankkeen edistymistä on seurannut kuukausittain Luoma-ahon kyläyhdistyksen hallitus ja yllä mainittu projektiryhmä.

Toteutusoletukset ja riskit

Hanketta on toteutettu suunnitelman mukaan. Suurin osa hankkeen toimenpiteistä kohdistui keväälle 2017 jolloin järjestettiin kolme seminaaria ja useita työpajoja. Hankkeessa mallinnettiin yhteistyötä kolmen eri toimijan kaupungin, La Alucenterin yritysten ja kyläyhdistyksen välillä. Riskinä on että ponnisteluista huolimatta ei saavuteta yhteistä tahtotilaa eri toimijoiden välillä jotta hankkeen seuraava eli rakennusvaihe saataisiin käynnistettyä.

Tiedottaminen

Hankkeen projektiryhmä kokoontui kerran kuukaudessa hanketoimistolla. Projektipäällikkö toimi kokouksen koollekutsujana ja kirjoitti kokouksista muistiot. Projektiryhmässä oli edustus Alajärven kaupungilta, La Alucenteriltä, kyläyhdistyksestä ja toisinaan myös Aisaparin edustaja oli läsnä kokouksissa. Hankkeen tiedottamista tehtiin paikallis- ja maakuntalehtien puffeilla sekä tiedottamalla tilaisuuksista suorilla kyläkirjeillä. Sosiaalista mediaa hyödynnettiin hankkeessa alusta asti omilla facebook-sivuilla https://www.facebook.com/monipalvelukeskus/ ja tiedottamalla asioista myös tällä kylän omalla www-sivulla luoma-aho.info.

Hankkeen tulokset, vaikutukset ja jatkotoimenpiteet

Kehityshankkeen päätyttyä odotetaan kaupungilta poliittisia päätöksiä ja varmistetaan yrityksiltä halukkuus investointeihin. Kyläyhdistys lähtee hakemaan investointirahoitusta koskien liikuntahallia ja keittiötä. Tavoitteena on rakentaa monipalvelukeskus Luoma-aholle teollisuuden kupeeseen, siten että se palvelisi sekä kaupungin, alueen yritysten että kyläyhdistyksen ja sitä kautta koko kylän ja lähialueen tarpeita. Tilojen suunnittelussa lähtökohtana ovat elinkaari- ja elämänkaarimallin mukainen rakentaminen. Kehitysmittarina voidaan pitää sitä, että toteutuuko monipalvelukeskus sellaisenaan, osittain tai ei ollenkaan.

.

Alla oleva logo on muunneltu hankkeen käyttöön projektin ajaksi  maaseutu.fi/kuvapankki sivustolta löytyvästä materiaalista.

Sisällysluetteloon